Kun puhutaan terveellisestä ruokavaliosta, ei voi ohittaa sitä tosiasiaa, että mitä luonnollisempaa ravintomme on, sitä paremmin se tukee terveyttämme. Luonnollisuus tarkoittaa mm. sitä, että ruokamme ei sisällä tuholaismyrkkyjä, antibiootteja, lisäaineita ja muita kummallisuuksia. Luonnollista ruokaa ei myöskään ole jalostettu teollisesti kovin pitkälle. Teollinen jalostaminen pyrkii yleensä joko poistamaan tai muokkaamaan jotakin elintarvikkeen raaka-aineista. Molemmat vaihtoehdot tekevät ravinnollemme hallaa. Elimistömme osaa parhaiten käsitellä ravintoa, joka on ravintoarvoltaan tasapainoinen ja mahdollisimman luonnollisessa muodossa. Tällaista ravintoa ihminen on käyttänyt vuosituhansia ja myös ruoansulatuselimistömme on kehittynyt sen mukaiseksi.
Tämän seikan tukemiseksi voidaan tuoda lukuisia esimerkkejä. Juuri tämän luonnollisuuden periaatteen takia meitä kehotetaan käyttämään päivittäin runsaasti tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja - hyvä niin. Saman seikan takia kaikki marketeissamme myynnissä olevat oliiviöljyt ovat kylmäpuristettuja. Vain tämä tuotantotapa säilyttää oliiviöljyn hyvää tekevät ominaisuudet ja ravintoaineet. Saman seikan takia me arvostamme tuoretta kalaa enemmän kuin kalapuikkoja. Sama seikka kulkee punaisena lankana myös muissa artikkeleissani, kuten Intiaanisokeri, Kefiiri ja Idut.
Tästä luonnollisuuden periaatteesta ollaan kuitenkin monelta osin poikettu melko kauas. Eikä kyse ole pelkästään ihmisten mieltymyksistä vaan myös viranomaisten suosituksista! Aion seuraavassa tarkastella kahta yleisesti terveellisenä pidettyä elintarviketta, rasvatonta maitoa ja margariinia.
Rasvaton maito on kaikista maitotaloustuotteista ehkä kaikkein jalostetuin, mutta samalla eniten ylistetty. Rasvattomuuden takana piilee tietysti pelko kovista rasvoista ja kolesterolista. Tämä pelko itsessään on suurelta osin ylimitoitettua, muun muassa siksi, että maksamme tuottaa valtaosan kolesterolista itse. Katso Antti Heikkilän kirjoitus rasvaisen maidon puolesta. Rasvaton maito läpikäy kovan prosessin. Rasvan poistamisen myötä maidosta poistuu myös rasvaliukoinen D-vitamiini, jolloin kalsiumin aineenvaihdunta kärsii. Valmiiseen maitoon lisätään/ palautetaan D-vitamiini, mutta senkin hyödyntämiseen tarvitaan rasvaa. Rasvaton maito on hyvä esimerkki siitä, että yhden palikan poistaminen saa aikaan pitkän ja usein negatiivisen tapahtumaketjun. Luonto on itsessään uskomattoman viisas, ja kaikenlainen ihmisen väliintulo tuppaa vaan rikkomaan sen herkkää harmoniaa.
Rasvan poistamisen lisäksi maito pastöroidaan, mikä tekee maitoproteiinista ja muista ravintoaineista vaikeasti käsiteltävän. Pastörointi tuhoaa myös maidon luontaiset entsyymit, jotka muuten edistäisivät kalsiumin hyväksikäyttöä. Kaiken tämän seurauksena kalsiumin saanti saattaa jäädä miinuksen puolelle. Suomi onkin osteoporoositilastojen kärkimaita runsaasta maidonkulutuksesta huolimatta - vai ehkä pikemminkin juuri tämän takia. Tutustu aiheeseen mm. Internetissä. Hyviä englanninkielisiä artikkeleita on mm. seuraavilla sivuilla, NaturalNews ja RealMilk.
Lyhyesti myös laktoosi-intoleranssista. Kaikenlainen maidon käsittely; rasvan vähentäminen, pastörointi ja homogenointi näyttäisivät lisäävän laktoosi-intoleranssia ja ns. maitotautia. Pastöroimaton maito vilisee maidon sulatukseen tarvittavia entsyymejä. Suurin osa niistä kuitenkin tuhoutuu maidon käsittelyssä, jolloin maito sulaa huonommin, aiheuttaen monelle vaivoja. On sanomattakin selvää, että kyse on pitkälti maitoteollisuuden aiheuttamasta ongelmasta. Sen sijaan, että ongelma myönnettäisiin, maitoteollisuus lanseeraa uuden laktoosittoman maidon. Kyseinen toimintatapa on tuttu terveydenhoidosta, missä lääkkeen aiheuttamia sivuvaikutuksia lääkitään uusilla lääkkeillä!
Viisaampaa olisi tarjota kuluttajille käsittelemätöntä raakamaitoa, joka aiheuttaa huomattavasti vähemmän terveysvaivoja. Myöskään raakamaidon säilyvyys tai luonnollinen bakteerikanta ei ole ongelma/ terveysriski. Kotikunnassani Helsingissä saa nykyään pastöroimatonta raakamaitoa mm. Lasipalatsissa sijaitsevasta
Eat&Joy Maatilatori -myymälästä,
Anton & Anton ruokakaupasta ja Hakaniemen Kauppahallin juustoliikkeestä
Lentävästä Lehmästä.
Maidon toimittaja on Saloniemen Juustola. Toimituspäivä on ollut keskiviikko ja maito säilyy vajaan viikon!
Eikä kyseinen maito ole mikä tahansa lehmänmaito vaan Suomen alkuperäiskarjan maito. Tarjolla on myös pastöroimatonta vuohenmaitoa! Lukija on todennäköisesti ihmeissään, että onko pastöroimattoman maidon myynti laillista. Eviran vastaus siihen on “Kyllä, on laillista - maidolla ei ole pastörointipakkoa“.
Jos pastöroimatonta maitoa ei ole saatavilla, kannattaa kokeilla hapanmaitotuotteita: piimä, maustamaton jogurtti, viili, maitorahka. Myös pitkään kypsyneitä juustoja kannattaa kokeilla. Maitohappobakteerit muuttavat maidon rakennetta ja sulattavat osan sen ravintoaineista ihmiselle helpommin käsiteltäväksi. Maitohappobakteerit tuottavat mm. laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosia, tehden näin maidon helpommin siedettäväksi. Tämä laktaasientsyymi olisi tietysti löytynyt alkuperäisestä pastöroimattomasta maidosta, joka kuumentamisen myötä tuhoutuu!
Sveitsin kuriositeetti
Sveitsissä näyttäisi olevan rasvaisella maidolla ja kolesterolilla huomattavasti parempi maine. Sveitsin maidontuottajien yhdistyksen (SMP) sivuilla suorastaan ylistetään maitorasvaa ja sen terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Sivuilta löytyy myös kaavio, jossa verrataan voin ja margariinin valmistusprosesseja. Suomen ja Sveitsin suositukset maidon suhteen ovat kuin eri planeetoilta! Miten se on mahdollista??
SMP:n sivusto on kirjoitettu saksaksi/ ranskaksi. Kielitaitoiset voivat lukea ja nauttia rasvaisen maidon ylistyksestä. Voit kuitenkin lukea sivustoa vaikka kielitaitosi ei olisikaan paras mahdollinen. Sen mahdollistavat Internetin käännösohjelmat. Yksi erinomainen on Google-kääntäjä. Mene kyseiselle sivulle, valitse käännettävät kielet, syötä Internetistä kopioimasi teksti kenttään ja paina “Käännä”. Ohjelma kääntää koko tekstin hetkessä. Se ei tietenkään ota huomioon sanojen taivutuksia tai sanontoja. Pienellä vaivalla saat kuitenkin viestin pääsanoman selville.
Rasvaisten maitotuotteiden suosiminen ei näyttäisi olevan myöskään tilastojen valossa terveysriski. Keskimääräinen elinajanodote riippuu tietenkin monesta muustakin tekijästä kuin maidosta, mutta ainakin se on lahjomaton kuriositeetti - valitettavasti suomalaisten tappioksi. Sveitsi sijoittuu keskimääräisessä elinajanodotteessa sijalle 4, kun Suomi vasta sijalle 25. Epäilen tämän osasyyksi sveitsiläisten kykyä arvostaa aitoa, luonnollista ravintoa.