MAITO - meijereiden pilaama terveysjuoma
Maito on suomalaisen ruokakulttuurin yksi tärkeimmistä raaka-aineista. Parhaimmillaan sitä voidaankin pitää todellisena terveysjuomana. Tämä tarkoittaa kuitenkin maitoa sen luonnollisessa muodossa. Maitoon, kuten kaikkeen muuhunkin ravintoon pätee yksinkertainen luonnon asettama laki. Mitä luonnollisempaa ravintomme on, sitä paremmin se tukee terveyttämme.
Luonnollisuus tarkoittaa mm. sitä, että ruokamme ei sisällä tuholaismyrkkyjä, antibiootteja, lisäaineita ja muita kummallisuuksia. Luonnollista ruokaa ei myöskään ole jalostettu teollisesti kovin pitkälle. Teollinen jalostaminen pyrkii yleensä joko poistamaan tai muokkaamaan jotakin elintarvikkeen raaka-aineista. Molemmat vaihtoehdot tekevät ravinnollemme hallaa. Elimistömme osaa parhaiten käsitellä ravintoa, joka on ravintoarvoltaan tasapainoinen ja mahdollisimman luonnollisessa muodossa. Tällaista ravintoa ihminen on käyttänyt vuosituhansia ja myös ruoansulatuselimistömme on kehittynyt sen mukaiseksi.
Tämän seikan tukemiseksi voidaan tuoda lukuisia esimerkkejä. Juuri tämän luonnollisuuden periaatteen takia meitä kehotetaan käyttämään päivittäin runsaasti tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja - hyvä niin. Saman seikan takia, marketeissamme myynnissä olevat oliiviöljyt ovat pääsääntöisesti kylmäpuristettuja. Vain tämä tuotantotapa säilyttää oliiviöljyn terveyttä tukevat ominaisuudet ja ravintoaineet. Sama seikka kulkee punaisena lankana myös muissa artikkeleissani, kuten Intiaanisokeri, Kefiiri, Idut, Mikroaaltouuni.
Tästä luonnollisuuden periaatteesta on kuitenkin monelta osin poikettu melko kauas. Eikä kyse ole pelkästään ihmisten mieltymyksistä vaan myös viranomaisten suosituksista!
Rasvaton maito on kaikista maitotaloustuotteista ehkä kaikkein
jalostetuin, mutta samalla eniten ylistetty. Rasvattomuuden takana
piilee tietysti pelko kovista rasvoista ja kolesterolista. Tämä pelko
itsessään on suurelta osin ylimitoitettua, muun muassa siksi, että
maksamme tuottaa valtaosan kolesterolista itse. Lisäksi kolesterolilla, niin hyvällä kuin "pahalla" on suuri joukko elintärkeitä tehtäviä.
Rasvaton maito läpikäy kovan teollisen
prosessin. Rasvan poistamisen myötä maidosta poistuu myös rasvaliukoinen
D-vitamiini, jolloin kalsiumin aineenvaihdunta kärsii. Valmiiseen
maitoon lisätään/ palautetaan D-vitamiini, mutta senkin
hyödyntämiseen tarvitaan rasvaa. Rasvaton maito on hyvä esimerkki siitä,
että yhden palikan poistaminen saa aikaan pitkän ja usein negatiivisen
tapahtumaketjun. Luonto on itsessään uskomattoman viisas, ja
kaikenlainen ihmisen väliintulo tuppaa vaan rikkomaan sen herkkää
harmoniaa.
Rasvan poistamisen lisäksi maito pastöroidaan, mikä tekee
maitoproteiinista ja muista ravintoaineista vaikeasti käsiteltävän.
Pastörointi tuhoaa myös maidon luontaiset entsyymit, jotka muuten
edistäisivät kalsiumin hyväksikäyttöä. Kaiken tämän seurauksena saattaa
kalsiumin saanti jäädä peräti miinuksen puolelle! Suomi onkin
osteoporoositilastojen kärkimaita runsaasta maidonkulutuksesta
huolimatta - tai ehkä pikemminkin juuri tämän takia. Tutustu aiheeseen
mm. Internetissä. Hyviä englanninkielisiä artikkeleita on mm.
seuraavilla sivuilla, NaturalNews ja RealMilk.
Lyhyesti myös laktoosi-intoleranssista. Kaikenlainen maidon käsittely; rasvan vähentäminen, pastörointi ja homogenointi näyttäisivät lisäävän laktoosi-intoleranssia ja ns. maitotautia. Pastöroimaton maito
vilisee maidon sulatukseen tarvittavia entsyymejä. Suurin osa niistä
kuitenkin tuhoutuu maidon käsittelyssä, jolloin maito sulaa huonommin,
aiheuttaen monelle vaivoja. Sitä vastoin tinkimaito eli pastöroimaton raakamaito sopii lähestulkoon kaikille, myös ns. laktoosi-intolerantikoille!
Myöskään
raakamaidon säilyvyys ei ole ongelma, sillä raakamaito säilyy viikon! Saatat ihmetellä onko pastöroimattoman maidon myynti laillista. Eviran vastaus on: Maidolla ei ole pastörointipakkoa.Jos pastöroimatonta maitoa ei ole saatavilla,
kannattaa kokeilla hapanmaitotuotteita: piimä, maustamaton jogurtti,
viili, maitorahka. Myös pitkään kypsyneitä juustoja kannattaa kokeilla.
Maitohappobakteerit muuttavat maidon rakennetta ja sulattavat osan sen
ravintoaineista ruoansulatukselle helpommin käsiteltävään muotoon. Maitohappobakteerit
tuottavat mm. laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosia, tehden näin
maidon helpommin siedettäväksi. Raakamaidon sisältämät bakteerit auttavat suolistossa laktaasientsyymin tuotannossa. Mutta pastörointi tuhoaa nämä hyödylliset bakteerit.
Osalle ihmisistä ei sovellu maito missään muodossa. Tämä ei ole
kuitenkaan mikään ongelma. Maidon käyttämiseen ei ole todellista
painavaa syytä. Esimerkiksi kalsiumia saa monista muista lähteistä ja
vieläpä huomattavasti paremmin imeytyvässä muodossa.
Sveitsin kuriositeetti
Sveitsissä näyttäisi olevan rasvaisella maidolla ja
kolesterolilla huomattavasti parempi maine. Sveitsin maidontuottajien
yhdistyksen (SMP)
sivuilla suorastaan ylistetään maitorasvaa ja sen terveyttä edistäviä
ominaisuuksia. Suomen ja Sveitsin suositukset maitorasvan suhteen ovat täysin päinvastaiset!
Rasvaisten maitotuotteiden suosiminen ei näyttäisi
olevan myöskään tilastojen valossa terveysriski. Keskimääräinen
elinajanodote riippuu tietenkin monesta muustakin tekijästä kuin
maidosta, mutta ainakin se on lahjomaton kuriositeetti - valitettavasti
suomalaisten tappioksi. Sveitsi sijoittuu keskimääräisessä elinajanodotteessa sijalle 2, kun Suomi vasta sijalle 28. Epäilen tämän osasyyksi sveitsiläisten kykyä arvostaa aitoa, luonnollista ravintoa. |
Tai suoraan kaupasta, esim. Helsingissä:
Vältä homogenoitua maitoa ja ota aimo harppaus kohti terveyttä! |
