Ravitsemisterapeutit ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Ravitsemustiedettä voi opiskella Helsingin ja Kuopion yliopistoissa. Kuitenkin, vain jälkimmäisestä voi valmistua ravitsemusterapeutiksi. Helsingin yliopistossa voi suorittaa pelkästään elintarviketieteiden maisterin tutkinnon. Tutkinnon suorittaneet voivat halutessaan pätevöityä Kuopion yliopistossa ravitsemusterapeutiksi.
Koska ravitsemusterapeuttien koulutus on viranomaisvalvottua, myöntää
Valvira heille
laillistetun ravitsemusterapeutin nimikkeen. Suomessa aloittaa vuosittain ravitsemusterapeutin tutkintoon johtavat opinnot vain noin 20 opiskelijaa. Valmistumisen jälkeen siirtyvät monet esim. elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden palvelukseen, sekä opetustehtäviin. Vain osa sijoittuu sairaaloihin ja terveyskeskuksiin
varsinaisiin ravitsemusterapeutin tehtäviin.
Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen
RTY:n mukaan Suomessa on reilut 450 laillistettua ravitsemusterapeuttia (v. 2010). Heidän rekisterin mukaan terveydenhuollon parissa toimii 148 ravitsemusterapeuttia, joista 116 työskentelee julkisessa terveydenhuollossa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
Suomen Lääkäriliiton mukaan Suomessa on vuonna 2010 lähes 19 000 työikäistä lääkäriä.
Ravitsemusterapeutit edustavat
virallisia ravitsemussuosituksia. Näiden suositusten mukaan ovat esimerkiksi
rasvaton maito,
margariini ja leipä terveellisiä valintoja. Suolaa ja sokeria kehotetaan vähentämään, mutta ei kerrota terveellisistä vaihtoehdoista;
raakaruokosokeri,
merisuola ja ruususuola.
Mikroaaltouunia pidetään kelpo ruoanlämmittäjänä ja
soijamaitoa hyvänä vaihtoehtona maidolle. Myös
aspartaami on kuulemma turvallista. Näitä väittämiä en voi ravintoterapeuttina missään nimessä varauksetta allekirjoittaa.
Virallisten ravitsemussuositusten puutteena on myös se, että kaloreiden laskemiselle laitetaan aivan liian suuri painoarvo. Henkilökohtaisesti pidän paljon tärkeämpänä ruoan luonnollisuutta eli laatua. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, ettei luonnollisella, jalostamattomalla ruoalla ole samanlaista lihottavaa vaikutusta kuten pitkälle jalostetulla ruoalla. Jos valitset mahdollisimman vähän käsitellyn, lisäaineettoman ruoan, josta osa on luomua, sinun ei tarvitse stressata niin paljon kaloreista. Voit syödä itsesi hyvällä omallatunnolla kylläiseksi.
Jos taas syöt yleisten suositusten mukaan, joudut jatkuvasti miettimään annoskokoa, kaloreita jne. Lisäksi johtaa kylläiseksi syöminen helposti huonoon omatuntoon. Se on painava taakka, jonka ei pitäisi missään nimessä kuulua ruokailuun.
Virallisten ravitsemussuositusten pitäminen ajan tasalla on osoittautunut työlääksi. Muutosten tekeminen vie usein vuosikausia. Lisäksi ravitsemusterapeuttien koulutuksesta puuttuvat nykyään maailmalla laajasti käytetyt uusimpien tutkimuksien mukaiset Ravitsemustieteeseen,
Funktionaaliseen lääketieteeseen ja Luontaislääketieteeseen perustuvat menetelmät ja tiedot.